Historia pähkinänkuoressa
Suomen ryhmäpsykoterapiayhdistys - Föreningen för Gruppsykoterapi ry i Finland perustettiin vuonna1972. Jo heti seuraavana vuonna alettiin suunnitella järjestelmällistä ryhmäpsykoterapeuttikoulutusta, jonka haluttiin täyttävän myös kansainväliset kriteerit. Kansainvälisen psykoanalyyttisen yhdistyksen IPA:n säännöt olivat suunnittelun pohjana.
Alussa ryhmäpsykoterapeuttikoulutukseen saivat hakeutua henkilöt, joilla oli yksilöterapeuttinen koulutus suoritettuna tai päättymässä. Psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapeuttikoulutus nähtiin aluksi jatkokoulutuksena. Oma psykoanalyysi tai analyyttinen psykoterapia olivat ehdoton vaatimus koulutukseen hakeutumiselle, mutta henkilökohtaista kokemusta ryhmäpsykoterapiasta ei siihen aikaan vaadittu. Samaa käytäntöä sovelletaan edelleenkin useimmissa Euroopan maissa.
Psykoanalyyttinen ryhmäpsykoterapeuttikoulutus alkoi vuonna 1973. Alusta alkaen erääksi opetusmenetelmäksi otettiin ryhmäpsykoanalyytikkokoulutuksessa käyttöön havainnointi. Siinä opiskelija seuraa vuoden ajan kouluttajan työskentelyä tämän terapiaryhmässä osallistumatta mitenkään ryhmän toimintaan. Istunnon jälkeen terapeutti ja havainnoija keskustelevat ryhmäilmiöistä ja siihen liittyvästä teoreettisesta ajattelusta. Tätä pidetään edelleenkin tehokkaana kokemuksellisen oppimisen muotona.
Koulutettavat tutkivat pakollisessa työnohjauksessa koulutettavan hoitaman psykoterapiaryhmän vuorovaikutusprosessia ja etenkin ryhmäprosessia ohjaavia tiedostamattomia ilmiöitä. Huomion kohteena ovat erityisesti terapeutin väliintulot, vastatunteet ja reaktiot sekä niiden merkitys ja käyttö hoitotyössä. Työnohjauksessa pyritään integroimaan teoriaa ja käytäntöä.
Aluksi psykoterapiaryhmät olivat yleensä kaksivuotisia. Tämä koski myös koulutettavien pitämiä psykoterapiaryhmiä. Kokemus on osoittanut, että kaksi vuotta ryhmäpsykoterapiassa on liian lyhyt aika sekä yksittäisten jäsenten että koko ryhmäprosessin kannalta. Nykyään yhdessä aloittavat ja lopettavat aikuisten ryhmät kestävät 3 - 4 vuotta ja istunnot pidetään kerran viikossa. Istunto kestää puolitoista tuntia.
Koulutuksen uudistuminen
Lääkintöhallituksessa toimi psykoterapian kehittämistyöryhmä vuodesta 1977. Pysyvä psykoterapian asiantuntijaryhmä aloitti työnsä 1982. Työryhmän tehtävänä oli tutkia psykoterapiakoulutusten sisältöjä ja määritellä ne koulutukset, jotka täyttivät asetetut kriteerit. Ryhmäpsykoterapia katsottiin kuuluvaksi psykoanalyyttiseen viitekehykseen melkein alusta alkaen ja näin ollen työryhmään otettiin mukaan myös ryhmäpsykoterapian edustaja.
Vuonna 1988 julkaistussa lääkintöhallituksen ohjekirjeessä määriteltiin, mitä psykoterapialla tarkoitetaan ja mitä koulutukselta edellytetään. Koulutukset luokiteltiin opetukseksi, erityistason koulutukseksi ja vaativan erityistason koulutukseksi. Työnohjauksen ja potilaiden hoidon katsottiin olevan olennainen osa koulutusohjelmaa. Koulutuksessa olevan omakohtaista psykoterapiaa pidettiin myös tärkeänä. Siinä vaiheessa neljän koulutusyhteisön koulutusohjelmien katsottiin täyttävän vaativan erityistason (VET) kriteerit. Yksi niistä oli Suomen ryhmäpsykoterapia ry:n ohjelma.
Vuonna 1992 vaativan erityistason koulutus nimettiin ryhmäpsykoanalyytikkokoulutukseksi ja erityistason koulutus ryhmäpsykoterapeuttikoulutukseksi. Lasten ryhmäpsykoterapeuttikoulutus alkoi erityistason koulutuksena vuonna 1992.
Yhdistyksen erityistason koulutuksen suorittaneet voivat nykyisin hakeutua kolmivuotiseen jatkokoulutukseen ja sen suoritettuaan pätevöityä vaativan erityistason ryhmäpsykoterapeuteiksi.
Ensimmäinen vaativan erityistason ryhmäpsykoterapeuttikoulutus käynnistyi vuonna 2002.
Kouluttajiksi pätevöityville ryhmäpsykoanalyytikoille on järjestetty jatkokoulutusta vuodesta 1996 lähtien. Nykyisin järjestetään jatkokoulutusta myös kouluttajiksi pätevöityville vaativan erityistason aikuisten- ja lastenryhmäpsykoterapeuteille.
Vuonna 1994 määriteltiin kriteerit psykoterapeuttinimikkeen käyttöoikeudelle. Tämän.nimikkeen käyttöoikeus voitiin myöntää tietyn peruskoulutuksen saaneille henkilöille, jotka ovat suorittaneet vähintään erityistason eli kolmivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen. Lain ja asetuksen tärkeänä tehtävänä on psykoterapian laadun varmistaminen ja potilaiden hoidon turvaaminen.
Nykytilanne
Ryhmäpsykoanalyytikoiden ja ryhmäpsykoterapeuttien koulutusta on jatkuvasti kehitetty. Koulutukset pohjautuvat psykoanalyysin objektisuhde- ja ryhmädynamiikan teorioihin. Ne ovat menetelmällisesti prosessiluontoisia ja niihin kuuluvat teoreettiset, kokemukselliset ja kliiniset osiot.
Tarkempi kuvaus eri koulutuksien sisällöistä käy ilmi kunkin koulutusmuodon omassa esittelyssä.
Kansainvälinen toiminta
Suomen ryhmäpsykoterapia ry kuuluu jäsenenä kahteen kansainväliseen järjestöön: The International Association of Group Psychotherapy (IAGP) ja The European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy in the Public Sector (EFPP). Yhdistyksen edustajat ovat toimineet kansainvälisissä tehtävissä EFPP:n hallituksessa ja EFPP:n Suomen yhdistyksessä.